Onpa mukava herätä, kun on kerrankin nukkunut kunnolla. Tai kyllähän mua vielä väsyttää, en ole saanut kaikkia univelkoja nukuttua pois, mutta pikkuhiljaa huomaa, ettei väsytäkään ihan niin paljoa.

Illat oli jonkin aikaa aika kamalia. Riia kokeili meitä oikeen urakalla. Aina nukkumaan mennessä juoksi monen monta kertaa pois sängystä, availi verhoja ja rämpytti valoja. Tuukkaa se häiritsi kovasti. Nyt on kaksi iltaa mennyt hienosti. Toivottavasti tämä myös jatkuu näin. Teemu ruuvasi lasten makuuhuoneen lampun pois, joten sitä ei saa päälle...ehkä Riia luovutti sen suhteen. Kyllä se eilen ainakin päiväunille käydessä kokeili rämpyttää sitä, että saisko valot päälle, mutta kun ei onnistunut niin päätti onneksi luovuttaa ja mennä nukkumaan.

Ihanan rauhallinen tämä aamu ollut. Riia tuossa värittää värityskirjaa ja Tuukka ajaa autopeliä. Sen mielestä on kivaa törmäillä sillä autolla. :)

Mä olen juuri huomannut, että tästä meidän olohuoneen ikkunoistahan näkee järvelle tuosta puiden lomasta. Tosin kesällä siitä ei taida näkyä, kun puiden lehdet peittää näkyvyyden. Mutta mukavaa on illalla katsella vastarannan valoja. Eihän tämä silti vedä vertoja meidän edellisen asunnon näkymästä, kun näkyi suoraan järvelle sieltä neljännestä kerroksesta. Vastarannan valot oli aivan mielettömän hienot, varsinkin kesäiltaisin. Ja oli ihanaa katsella noita sisävesilaivoja... varsinkin sitä missä on siipiratas ja illalla tosi hienot valot. :)

Huomenna me lähdetään Kärkölään mummolaan ja ollaa siellä yötä. Jouluaattona mennään sitten Hyvinkäälle mummolaan joskus iltapäivästä. Siellä ollaan sitten aattoilta ihan rauhallisissa tunnelmissa. Joulupäivänä lähdetään käymään isomummilla Helsingissä. Ja tullaan sitten varmasti takaisin Hyvinkäälle sieltä. Tapaninpäivänä aateltiin, että tultais Teemun kanssa käymään Lahdessa ja tuotais vähän joulukamoja tänne ja haettais matkalaukut jne ja lähdettäs takas Hyvinkäälle. Sitten oltais siellä yötä ja ukki heittäis meidät sitten keskiviikkona aamuyöstä lentokentälle. :)

Aikamoista ravaamistahan tuo joulu on, mutta eiköhän sen kerran vuodessa jaksa. Kuitenkin on kiva nähdä kaikkia läheisiä. Toisaalta on hassua, että me ollaan kuitenkin ainoa perhe, jossa on pieniä lapsia, niin me sitten kierretään pitkin Etelä-Suomea, mutta ei tässä taida olla vaihtoehtoja. Ehkä sitten joskus, jos saadaan ihan omakotitalo rakennettua, voidaan viettää siellä joulua läheisten kanssa. Täytynee rakentaa sellainen talo, jossa on vierashuone.