Tuukka tuli eilen illalla kotiin Puuhamaasta. Oli pikkumies tosi innoissaan ja kertoi mitä kaikkea tekivät siellä. Tuukka oli ajanut formulaa ja istunut junassa ja laskenut vesiliukumäestä! Kaikkea tosi mukavaa siis oli tehneet! No kelläpä neljävuotiaalla olisi tylsää Puuhamaassa?! Oli myös syönyt tosi reippaasti siellä kanakastiketta ja riisiä... aattelin, että saattaa käydä niin ettei Tuukka malta syödä siellä, mutta onneksi oli tosi reipas! Tuukka oli saanut sieltä Puuhamaa-paidan ja -pinssin sekä hienon pienen rekan minkä kyljessä luki "Tuukka"! Se on tosi hieno. Kello tais olla lähemmäs puolta yhtätoista ennen kuin tuo poika malttoi mennä nukkumaan.

Riialla oli eilen hiukan vaikea ilta sen tutittomuuden kannalta. Oli tietty tyttökin ylikierroksilla, kun Tuukka tuli aika myöhään ja piti sen kanssa sitten vielä riehua. Kello tais olla puoli kymmenen ennen kuin sain Riian sänkyyn. Nyt sitten nosti aikamoisen metelin, kun piti ilman tuttia mennä nukkumaan. Alkuun huusi suoraa huutoa ja mä yritin sitä rauhoitella ja silitellä masun päältä. Silittelyllä sitten rauhoittuikin, kunnes teki taas kakat. Se alkaa olla jo tapa, että vähän aikaa kun on sängyssä loikoillut, vääntää vaippaan järkyt savet ja eikun äitin syliin ja pyllypesulle. No sitten, kun sain sen vihdoin takas sänkyyn niin oli vähän aikaa melkoista taistelua, mutta rauhoittui sitte kuitenkin. Välillä piti jotain möykkää, mutta nukahti kyllä ennen kuin Tuukka meni nukkumaan.. eli joskus ennen puolta yhtätoista.

Tää aamu oli kauhee. Teemun kello oli soimassa puoli kuudelta ja joskus seitsemän ja puoli kahdeksan välillä se vasta nousi. Eli melkeen kaksi tuntia se puhelimen herätys huusi kymmenen minuutin välein, great! Muutenki kaikki on väsyjä ja myöhään mennyt nukkumaan niin sitten se pitää meitä hereillä jollain fuckin herätyskellolla. Joten tää aamu ja aamupäivä on ollut ihan syvältä. Kaikki on väsyjä ja kiukkusia. Nyt yritän saada Riia nukkumaan, kerran se jo nukahti, mut heräs uudestaan. Aaargh. Tekis mieli luovuttaa ja antaa tutti suuhun... mut täytyy yrittää jaksaa taistella. Sit kun sais ton Tuukan ymmärtämään, että Riian luo ei ole menemistä vaikka se vähän karjuiskin tuolla meidän makkarissa. Sitä Tuukka ei voi millään tajuta ja usein meneekin sinne. Pöh. Kohta joudun lataamoon noiden lasten takia.

Jotain hyvää tässä päivässä. Uudet parvekekalusteet ja minuutin rauhallinen kahvihetki läppärin kera.

-S-