Ajattelin helpottaa yhteydenpitoa sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Lapset kuitenkin kasvavat niin hurjaa vauhtia, että aina ei pysy itsekään kehityksessä mukana. Parempi siis kirjoitella pikkuisen muistiin päivien tapahtumia ja lapsien aivoituksia.

Näin iltapäivisin on pieni rauhallinen hetki kirjoitella kuulumisia. Riia nukkuu päiväunia ja Tuukka usein lepäilee tai päristelee autojensa kanssa. Ja minä nautin iltapäiväkahvista ja samalla manailen pihalla pöriseviä ruohonleikkureita, joiden ääniin Riia meinaa herätä. Onneksi nyt alkaa tästä ihan läheltä kaikki rakennustyömaat siirtymään kauemmas. Ei siis enää herätystä klo 07.00 rakennustyömaan ääniin. Tosi kantautuu niitä kolinoita varmaan tuolta kauempaakin, mutta eipähän enää ihan naapurissa paaluteta.

Tänään on aurinkoinen päivä. Sopivan lämmin, ei liian paahtava. Herättiin joskus kahdeksan jälkeen, kun Tuukka kömpi meidän sänkyyn. Riia heräs Tuukan höpinöihin. Teemu ei ollut vielä lähtenyt töihin, meni aika myöhään näköjään. Aamu nyt sitten meni lasten kanssa hiekkalaatikolla. Tuukka leikki vaihteeksi kaivurilla ja kuorma-autolla. En kyllä tajua miten se päivästä toiseen jaksaa pulata noiden autojen kanssa. Hassu! Riiasta on kivaa, kun saa ulkona juosta äitiä karkuun. Siitä on tullut riiviö... tai niinkuin iskä sanoo, Justiina! Se on kyllä aikamoinen menijä. Ei meinaa uskoa mitään vaan virnistelee vaan. On kai hauskaa, kun näkee äidin reaktion, kun tekee pahojaan. Varsinainen tuholainen!

Pitäisi mennä uimaan... taidetaan odottaa, että Teemu tulee töistä. Kun en voi juosta Tuukan perässä, kun se ui kellukkeiden ja uimarenkaan kanssa syvässä vedessä, samalla kun pitäisi vahtia Riiaa ettei se muksahda veteen. Riia ei vielä kunnolla ole käynytkään uimassa. Kyllä se kerran kaatui sinne veteen, mutta ei sitä voi uimiseksi sanoa. On kai neidin mielestä liian kylmää vettä. Saas nähdä onko enää. Kuitenkin edellisestä uintikerrasta on vedet lämmenneet melkoisesti.

-S-